Johtajilta ei vaadita palkkamalttia

elokuu 16, 2017

Kesän aikana uusi Keski-Uudenmaan Sote- kuntayhtyma lähti käyntiin reippaasti ja tietysti nykyisen käytännön mukaan niin, että ensimmäiseksi määriteltiin suurimman johtajan palkka.

Yhtymähallituksen ensimmäisessä kokouksessa 4.7. lähes ainoana asiana oli Sote -kuntayhtymän johtajan palkan määrittäminen. Johtajan palkaksi päätettiin 10 800 euroa kuukaudessa.

Aikaisemmin 29.6. kuntayhtymän valtuusto oli nimennyt johtajaksi Hyvinkään sosiaali- ja terveysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkosen.

Sote-johtajan toimi alkaa 1.7.2017 ja Keski-uudenmaan Sote aloittaa toimintansa 1.1.2018.

Sote-johtajan suurella 10 800 euron kuukausipalkalla vastataan hyvin SOTE:n 3 miljardin säästötavoitteeseen.

Palkka on lähes Suomen pääministerin palkkion tasoa. Pääministerille maksetaan 10 900 euroa kuukaudessa ja nyt sote-johtajan palkka on parempi kuin Hyvinkään kaupunginjohtajan palkka.

Hyvinkään toimialajohtajien, aiemmin myös Pirjo Laitinen-Parkkosen, palkat ovat 7000-8000 euron tasoa. Nyt tällainen hurja korotus aiheuttaa johtajien palkankorotuspaineita kautta linjan, korotuksista on jo ollut suunnitelmia.

Ristiriitaisia ovat johtajien puheet tällä hetkeltä palkkamaltista ja talouden jakovarasta, liikkumavaraa ei kuulemma paljon ole, ja siksi se vähäinen pitää kohdistaa sitä eniten tarvitseville.

Samalla kaikkien muiden palkkoja leikataan, työaikaa pidennetään, sosiaali- ja terveyspalveluista karsitaan, leikataan ja palvelumaksuja korotetaan, sekä yksityistetään sumeilematta.

Kaikki toimia, jotka kohdistuvat rajuimmin juuri pienituloisiin.

Jakovaraa ei muka ole, mutta aina voidaan ottaa päältä johtajien palkkoihin.

Päättäjät tässä tapauksessa Hyvinkään osalta olivat Annika Kokko kokoomus, yhtymähallituksen puheenjohtaja, Aki Korpela vihreät, yhtymähallituksen II varapuheenjohtaja, sekä Riskilä Timo perussuomalaiset ja Paula Vilhunen, kristillisdemokraatit, jotka ovat yhtymähallituksen jäseniä.

Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä ovat mukana Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Hankkeen isäntäkuntana toimii Hyvinkään kaupunki.

Juhani Kouhia
kaupunginvaltuutettu Vas, Hyvinkää

julkaistu Aamupostissa 16.8.2017

§ 48 Kaupungin tilinpäätös 2016 Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro

toukokuu 31, 2017

Kaupungin viime vuoden tilinpäätöstä on luonnehdittu sanalla ”tasapainoinen”. Se on aivan turhan vaatimaton ilmaisu. Viime vuoden tilinpäätös osoittaa peräti 8,6 miljoonan euron ylijäämää. Näin suuri ylijäämä Hyvinkäällä on ollut vain kahdesti aiemmin, vuosina 2002 ja 2008. Hyvinkää ei ole todellakaan mikään kriisikunta, vaikka tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa siihen suuntaan virheellisesti viitataankin.

Viime vuoden ylijäämän on sanottu johtuneen paljolti kertaluonteisista eristä. Suoranaisia ylijäämää lisääviä kertaluonteisia eriä ei käsittääkseni ole kuin kaksi.

Ensinnäkin valtionosuudet kasvoivat viime vuonna osittain sen takia, että valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa tarkistettiin lakisääteisesti edelliseltä neljältä vuodelta. Viimeisen neljän vuoden ajan on kunnille maksettu liian vähän valtionosuuksia ja sen vuoksi niitä maksettiin viime vuonna kerralla hieman enemmän. Tilinpäätöksestä ei tosin löydy minkäänlaista mainintaa siitä, mikä on ollut tämän jälkikäteen maksetun valtionosuuden suuruus, ilmeisesti ei kovin paljon. Muutenkaan valtionosuuksien kehitystä ei ole mitenkään eritelty tai arvioitu.

Toinen kertaluonteinen erä on HUS:n palautus vuodelta 2015, josta saatiin tieto niin myöhään, että se siirtyi poikkeuksellisesti vuoden 2016 tilinpäätökseen. Palautus oli yhden tiedon mukaan 1,8 miljoonaa euroa, toisessa kohdassa lukee 1,7 miljoonaa euroa. Jos se olisi kirjattu vuodelle 2015, olisi sen vuoden alijäämä ollut vastaavasti pienempi.

Myös kilpailukykysopimuksen mukainen julkisen sektorin lomarahojen leikkaus 30 prosenttia tänä vuonna on kirjattu jo viime vuoden tilinpäätökseen niiden 9 kuukauden osalta, joilta tänä vuonna maksettavaa lomarahaa kertyi viime vuonna ansaitusta lomasta. Tämä pienensi palkkamenoja yhden miljoonaa euroa. Tämä erä ei kuitenkaan ole kertaluonteinen vaan toistuu tänä vuonna ja ensi vuonna vielä suurempana.

Sinänsä lomarahojen leikkaus on väärää politiikkaa, jolla kuritetaan kohtuuttomasti julkisen sektorin työntekijöitä. Suomalaisten yritysten kilpailukykyä se ei paranna yhtään niin kuin ei myöskään työajan pidentäminen 6 minuutilla päivässä.

Tarkkaan ottaen kolmas kertaluonteinen erä löytyy sivulta 78 ja koskee poistolaskennassa tehtyjä vakavia virheitä ja puutteita. Tekstin mukaan ”Laskentataulukkojen ajan tasalle saattamisesta koitui tilapalveluille noin 730 000 euron kertamääräiset lisäpoistot.” Nämä lisäpoistot siis pienensivät ylijäämää kertaluonteisesti 730 000 euroa. Ilman niitä tulos olisi ollut vielä parempi. Sinänsä poistotaulukoiden pitäisi taloushallinnossa olla ilman muuta ajan tasalla, joten kyse on vakavasta  huolimattomuudesta.

Kertaluonteisia tuloeriä on tulossa jatkossakin. Sivulla 22 mainitaan asfalttikartelliin liittyvät vahingonkorvaukset, joita Hyvinkäälle on tämän hetkisen tiedon mukaan tulossa 890 000 euroa.

Samoin sivulta 87 käy ilmi, että maahanmuuttajien opetuksesta syntyi kaupungille huomattavia lisäkuluja. Niistä saadaan valtionosuuksia 1,2 miljoonaa euroa tänä vuonna. Menot on siis kirjattu vuodelle 2016, mutta tulot tulevat vasta 2017.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että viime vuoden tilinpäätös on turhan ylijäämäinen. Ylijäämä on osittain saatu aikaiseksi erilaisilla viime vuosina äänestyksen jälkeen hyväksytyillä niin sanotuilla ”sopeuttamistoimilla”. Ilman niitäkin viime vuoden talous olisi ollut ylijäämäinen.

Kun vuoden 2016 talousarviosta päätettiin, korotettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja lähes 30 prosenttia. Vanhusten kotihoidon määrärahoja vähennettiin niin, että työntekijöiden lukumäärä väheni 13 työntekijällä. Tänä vuonna kotihoidosta on irtisanoutunut jo 16 työntekijää. Toivottavasti heidän tilalleen palkataan uudet työntekijät. On myös selvitettävä irtisanoutumisiin johtaneet syyt. Edelleen peruskoulun tuntikehyksestä tingittiin huomattavasti, pieniä päiväkoteja lakkautettiin ja pienten lasten kotihoidon Hyvinkää-lisä poistettiin.

Vastustimme kaikkia näitä ”sopeuttamistoimia”. Muista valtuustoryhmistä saimme tukea vaihtelevasti. Nyt nähdään, että ilman näitä ”säästöjäkin” talous olisi ollut ylijäämäinen.

Tämän ja ensi vuoden talous rakentuvat viime vuoden tuloksen pohjalle. Tilanne ei ole mitenkään erityisen huolestuttava, vaikka Sipilän hallituksen politiikka heikentääkin kuntien taloutta. Hallitus jatkaa tänäkin vuonna peruspalveluiden valtionosuuksien leikkauksia. Kilpailukykysopimus toisaalta pienentää kuntien menoja leikkaamalla lomarahoja ja työnantajamaksuja, mutta toisaalta kunnat myös menettävät verotuloja niin, että sopimuksen kokonaisvaikutus kuntien talouteen on sitä heikentävä.

Hyvinkäällä ei kuitenkaan ole tarvetta menojen lisäleikkauksiin. Päinvastoin, on aika peruuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden maksukorotukset. On aika panostaa lisää vanhusten hoitoon niin kotona kuin palveluasunnoissa ja vanhainkodeissa. On aika lisätä koulujen tuntikehystä.

Vielä yksi huomio. Sivulta 170 käy ilmi, että kaupungin tekemien johdannaissopimusten arvo oli viime vuoden lopussa pankkien ilmoitusten mukaan 6 miljoonaa euroa miinuksella. Kaupunki on vaihtanut koronvaihtosopimuksilla melkein kaikki lainansa vaihtuvakorkoisista kiinteäkorkoisiksi suojautuakseen korkojen nousulta. Se voi olla joskus järkevää eräänlaista vakuutuksen ottamista, mutta nyt näyttää siltä, että olemme veikanneet väärää hevosta. Korot ovat pysyneet alhaisina. Ymmärrän asian niin, että jos korot edelleen säilyvät nykyisellä tasolla, joutuu Hyvinkään kaupunki maksamaan nykyisistä lainoista niiden voimassaoloaikana noin 6 miljoonaa euroa enemmän korkoa kuin olisi joutunut maksamaan ilman koronvaihtosopimuksia.

Hyvinkään kaupunginvaltuusto 29.5.2017
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro
Olli Savela

Hyvinkäätä kaavoitetaan kiinteistösijoittajien ehdoilla

toukokuu 27, 2017

Hyvinkään kaupunki aikoo myydä musiikkiopiston rakennuksen ja koko tontin Rentto Oy:lle. Rentto suunnittelee tontille massiivista rakentamista: liike- tai toimistotiloja tai asuntoja tai kaikkia näitä.

Tontti ulottuu musiikkiopistolta Rautatienkadulle Hangonradan varteen. Jo nykyinen kaava sallii rakentaa ahtaalle tontille 4 – 5 kertaa musiikkiopistoa enemmän.

On mahdollista, että rakennusoikeutta kaavoitetaan enemmänkin. Kaupunki saa sitä enemmän tuloa, mitä suurempi rakennusoikeus myönnetään. Nykyisessä kaavassa ei ole suojeltu edes musiikkiopiston julkisivua.

Päätös asiasta on tarkoitus tehdä pikavauhtia. Kunnon kansalaiskeskustelulle ei jää aikaa. Mitä tontille pitäisi tehdä? Haluavatko hyvinkääläiset, että heti Aseman puiston viereen nousee isoja taloja, kenties tornitalo?

Mielestäni tontti pitäisi jättää rakentamatta. Aseman seudun miljöö muodostaa nyt hienon kokonaisuuden vanhoja rakennuksia. Niitä ei Hyvinkäällä ole säilynyt liikaa. Moderni toimisto- tai asuinkerrostalo niiden keskellä pilaisi kaupunkikuvan.

Rentto on koplannut hankkeeseen ns. monitoimihallin ja musiikkiopiston uusien tilojen rakentamisen uuden lukion viereen. Rentto rakentaisi nekin ja vuokraisi musiikkiopiston tilat kaupungille, samoin uudesta liikuntahallista tilaa kouluille.

Ensi vaiheessa kaupunki säästyisi investointikululta, mutta on selvää, että pitkällä aikavälillä kaupungille tulisi halvemmaksi rakentaa itse musiikkiopisto – joka toki tarvitsee uudet tilat – ja myös lukion liikuntatilat. Kiinteistösijoittajat haluavat aina tuoton sijoitukselleen.

Musiikkiopiston tilojen vuokra olisi 15,60 euroa neliöltä kuukaudessa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että villatehtaan keskivuokra oli viime vuonna 10,46 euroa neliöltä.

Monitoimihallin rakentaminen ja musiikkiopiston myyminen on täysin tarpeettomasti kytketty toisiinsa, ne ovat eri asioita. Samanlaista kytkemistä on Hyvinkäällä alettu harjoittaa enemmänkin.

Entisen Rantasipin hotellin tapauksessa sijoittajat kytkivät hotellin ostamisen noin 500 kerrostaloasunnon rakennusoikeuteen luonnonsuojelualueen viereen, vaikka taloilla ei ole mitään tekemistä hotellin toimintojen kanssa.

Hyvinkään kaupungilla ei myöskään ollut mitään suunnitelmia tuon alueen rakentamisesta. Nyt sitä ollaan kaavoittamassa sijoittajien toiveiden mukaisesti.

Myös kauppakeskus Willa rakentui sijoittajien ehdoilla.

Olli Savela
kaupunginvaltuutettu (vas)
Hyvinkää

Julkaistu Aamupostissa 18.5.2017

Ohjaako Hyvinkään kaavoitusta yksityinen voitontavoittelu?

toukokuu 17, 2017

Viime maanantain kaupunginhallituksessa oli käsittelyssä Sveitsin-puiston osayleiskaava.
Kaavasta oli antaneet lausuntonsa mm. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys.

Olen täysin samaa mieltä Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa, kun se toteaa kaavasta, että ”Sveitsin puistoon kohdistuvat rakennushankkeet ovat pahasti ristiriidassa luontoarvojen vaalimisen kanssa. Korkeat kerrostalot eivät kerta kaikkiaan sovi Sveitsin harjumaisemaan eivätkä myöskään olemassa olevaan matalaan rakennuskantaan. Kerrostaloja ei voi rakentaa kiinni luonnonsuojelualueeseen, jos pyrkimyksenä on säilyttää luonnonympäristö.
Alue on myös kaupunkilaisten suosima ja kaikkein tärkein keskustan läheinen ulkoilualue, jolla on suuri merkitys kaupunkilaisten ruumiilliselle ja henkiselle hyvinvoinnille.
Suunnitelman luvussa 2 ”Osayleiskaavan tarkoitus” todetaan, että mahdolliset uudet
toiminnot, kuten asuminen, sovitetaan yhteen sekä rakennetun että luonnonympäristön
arvojen kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa lukiessa tuntuu kuitenkin siltä, että
kaavoitusta ohjaa lähinnä yksityisen yrityksen voitontavoittelu asuntorakentamisella komealle
paikalle Sveitsiin.
Siitä hyvästä, että yritys lupaa korjata hotellia ja markkinoida Sveitsiä matkailijoille, ollaan valmiita muuttamaan puiston sisääntulonäkymä kerrostaloalueeksi, vaikka yhtä paljon rakennusalaa olisi tarjolla muualla, kuten Tehtaankulmassa ja Marjamäenkadun varrella”.
Myös muissa lausunnoissa pidetään erittäin valitettavana, että historiallisesti ja maisemallisesti merkittävälle virkistys- ja viheralueelle Sveitsinpuistoon esitetään uutta rakentamista.

Sääli, etteivät edes kaupunginhallituksen vihreiden edustajat kannattaneet esitystäni siitä, että palautetaan kaavaluonnos uudelleen valmisteluun siten, ettei alueelle osoiteta asuinrakennuksia.

Juhani Kouhia
kaupunginhallituksen jäsen, Vas, Hyvinkää
Julkaistu Aamupostissa 17.5.2017

YHDESSÄ, TILLSAMMANS

toukokuu 16, 2017

Hyvinkään ja Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Demarit ja Kokoomus pitävät demokratiaa pilkkanaan. Sopivat keskenään, että ottavat molemmat kolme paikkaa kaupunginhallituksesta ja lautakunnista. Puheenjohtajuudet päälle, niin molemmilla istuu hallituksessa 4 edustajaa.
Jos kuntavaalitulosta kunnioitetaisiin, vasta 16 valtuutetulla saisi 3 paikkaa, nythän Kokoomus hävisi kaksi paikkaa ja sai 13 valtuutettua, mutta ei luovu yhdestäkään luottamusmiespaikasta. Demarit voittivat yhden paikan ja saivat 14 valtuutettua. He ottivat Vasemmistolta hallituspaikan ja useimmat lautakuntapaikoista.
Kaikki pienemmät ryhmät hävisivät, kun Demarit ja Kokoomus ahnehtivat paikkoja ja pitivät vaalitulosta pilkkanaan.
Turha itkeä äänetysaktiivisuuden pienuutta ja hyvinkääläisten yhteishengen puutetta tai kirjoitella Hyvinkään strategian eli Pelikirjan kärjeksi, että:
”rakennamme yhdessä Hyvinkää-henkeä ja rohkaisemme omalla esimerkillämme yhteiseen tekemiseen”.
Demokratiaan kuuluu, että asioista voi olla erimieltä, mutta se, että suurimmat puolueet ahnehtivat ja kahmivat itselle etuja muiden kustannuksella ei kuulu demokratiaan.
Nyt suurin menettäjä on Vasemmisto, edellisten kuntavaalien jälkeen Perussuomalaisia kohdeltiin samoin, eikä suuret puolueet antaneet heille silloin yhtään luottamusmiespaikkaa.
Tätä suurten puolueiden ylivaltaa yritettiin korjata ja tuoda myös demokratiaa Hyvinkään päätöksentekoon viime vuoden lopussa Perussuomalaisten valtuustoaloitteella.
Aloitteessa esitettiin, että Hyvinkäälle perustetaan toimikunta, joka valmistelisi luottamuspaikkojen jakoa oikeudenmukaisesti ja kunniottaisi vaalien tulosta.
Toimikuntaa vetäisi puolueisiin sitoutumaton henkilö.
Virkamiehet vastasivat aloitteeseen, että ”vaalien jälkeen Hyvinkäällä käytännössä toimitaankin valtuustoaloitteen mukaisesti ilman,  että toimikuntaa on virallisesti perustetty”. Täyttä potaskaa.
Aloite kaatui äänestyksessä 28 – 19, kaikki kokoomuslaiset ja valtaosa demareista vastustivat aloiteen hyväksymistä.
Tämä on nyt demokratian tila Hyvinkäällä. Tällä kertaa Vasemmisto vedetään kölin alta, seuraavan kerran joku toinen.
Mutta niinkuin me työpaikalla vääryyttä kärsittyämme totesimme, että
” On oikein, että koiralle on luu kovaa. Se pitää hampaat terävinä”.

Juhani Kouhia
kaupunnginvaltuutettu
Julkaistu Aamupostissa toukokuussa 2017

Hyvinkään Vasemmisto

Haku

Vasemmistoliitto